Ja vielä vähän lisää selittelyä sille, miten oon päässy lihomaan näin paljon. Eli yli puolitoista vuotta sitten sairastuin vakavaan masennukseen, jonka takia lopetin koulun, kavereiden näkemisen, liikkumisen ja aivan kaiken normaalin elämän. Samaan aikaan mulle määrättiin kahet eri lääkkeet, joilla toisella on mitä todennäköisimmin suuri vaikutus ruokahaluun, eli lisää sitä mielettömästi. Eli sekä sen takia, että ruokahalu oli kolminkertainen, että sitten sen takia, että söin pahaan olooni eikä koskaan ollu muuta tekemistä kun syödä, oon sitten saanu nää hirveet ylimääräset kilot. Liikkunut en, vaan aina vain kotona, joten onhan se nyt sanomattakin selvää, että sitä energiaa ei kulu ollenkaan.
Mutta en ole tästä itselleni vihainen enkä muillekaan, koska oon ollu ylipäätään niin huonossa kunnossa, etten olis pystyny liikkumaan enempää tai syömään vähempää tai käymään ulkona, mutta nyt kun oon suurinpiirtein kunnossa, mulla on energiaa tehdä tälle asialle jotain ja teenkin, paljon. Näiden juttujen lisäksi mulla on hormoonitoiminta tosi sekasin, en tiedä johtuuko lääkkeistä, vai viime keväisestä laihduttamisestani, vai jostakin muusta, mutta sekin vaikuttaa mun painoon. Menkat on aivan sekasin, ei oo niitäkään näkyny pitkään aikaan. Tarkotus on mennä gynekolokille sekä ottamaan verikokeet, näin on suositeltu.
Mutta nyt en syö enää lääkkeitä, paitsi nukahtamiseen tarkoitettua yhtä pilleriä, jonka ei pitäis painoon tai ruokahaluun vaikuttaa, ja mulla on energiaa liikkumiseen, sekä itsekuria syömättömyyteen, joten kaikki hyvin! Nyt vaan pidän pään kylmänä, uskon tulevaisuuteen, uskon itseeni ja pidän tän laihdutuksen omana tietonani äitiä lukuunottamatta, jolloin kukaan ei pääse mua estämään. Viimeksi jouduin lopettamaan, koska omahoitaja sai tietää asiasta ja uhkasi laittaa laitoshoitoon ja ravintoterapeutille, jos en ala syömään normaalisti. Nyt ei ole sitä uhkaa ja leikisti laihdun vaan ihan vahingossa normaalisyömisillä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti