Eilen oli taas sellanen aivan jumalainen olo, mut jotenki sellanen paljon haikeempi kun normaalisti. Jotenki sellanen tosi epätoivonen, tuntu vaan tyhmältä haaveelta, mikä ei koskaan toteudu. Oon nyt ollu jonkun aikaa taas tosi sillai ääääääääääääääääääääääääääääääh, pitäis taas löytää se voima. Heikko olo.
Kirjottelen myöhemmin. Mua on kyl alkanu tää blogikin jotenki ahdistaa, tuntuu et aina ku tuun tänne oon jotenki tosi epäonnistunu ja sit ku en voi puhua ku joku 10 % kaikista niistä asioista, mistä haluaisin puhua. Muut on liian henkilökohtasia. Se ahdistaa. Mut joo yritän, yritän!
Tunnen samoin, etten osaa kirjoittaa kaikista asioistani blogiin, jotka vaivaavat mielessä, kaivertavat ja vihlovat hampaissa, kun niistä pitäisi puhua. Jos yhdessä yritämme ?
VastaaPoistaMuista, ettei jokainen päivä voi olla samanlainen, joskus on niitä huonoja, väsymyksen, turhautuneisuuden ja suoranaisen vitutuksen täytteisiä päiviä. Usein ne (ainakin omalla kohdalla) päättävät tulla juuri silloin, kun itse niitä vähiten kaipaisi / tarvitsisi.